Metsähanhi

Tieteellinen nimi: Anser fabalis

Painon kirjaaminen: Kokonaispaino

Maastomuistiinpanot

Tuntomerkit

Tumma pää ja kaula erottavat silkkiuikon muista ankeista. Keholla tummanruskea väritys, vaaleat kyljet ja valkoinen perä. Nokka on musta keltaisilla merkinnöillä.

Koko ja paino

Kokonaispaino 2,5–3,5 kg, pituus 66–78 cm. Naaraat hieman pienempiä kuin urokset.

Elinympäristö

Silkkiuikku asustaa arktisia ja subarktisia tundraalueilta sekä jokilaaksoja. Kuduilla poronnahkoilla, soilla ja avoimen kasvillisuuden alueilla.

Levinneisyys

Silkkiuikku pesii Venäjän pohjoisissa tuntraalueilla Jäämereltä Koilliselle alueille. Muuton aikaan näkyy Fennoskandian järvillä ja jokilaaksoissa.

Ravinto

Syö vesikasveista, juurista, marjoista ja arktisista heinistä; keväällä ja syksyllä myös vilja ja siemenet siirtoreiteillä.

Käyttäytyminen

Aktiivinen pääasiassa poutapäivinä ja iltapäivällä. Yleensä parvissa 10–100 yksilöä, erityisesti muuton aikaan. Yöpyy vedessä ja lentää ruokailualoille faareilla.

Metsästysvinkit

Etsi merkkejä reiliöintipaikoista (lanta, nukahtamisalueet vedessä). Lähesty vasten tuulta avatulla alueella ja odota lintujen liitoa ruokailualoille aamun tai illan hämärissä. Liikkeen tulee olla hidasta ja maastoa hyödyntävää.

Kokonaispaino

Laji kirjataan kokonaispainona — eläin punnitaan kokonaisena, sellaisena kuin se kaadettiin.

Missä lajia metsästetään

Merkitty metsästettäväksi 15 maassa Huntifyssa.

Nimet muilla kielillä

Maastomuistiinpanot ovat yleistä lajitietoa, eivät oikeudellista neuvontaa. Tarkista aina voimassa olevat metsästysajat, kiintiöt ja asevaatimukset omalla alueellasi.