Tukkakoskelo

Tieteellinen nimi: Mergus serrator

Maastomuistiinpanot

Tuntomerkit

Koiraalla on tummanvihreä pää piikikkäine kaksoistöyhtöineen, valkoinen kaulapanta, ruosteenkirjava rintapanta, harmaat kyljet ja ohut punainen sahalaitainen nokka; naaras on harmaanruskea, ruskeanpunainen pää ja pörröinen töyhtö.

Koko ja paino

0,8–1,3 kg (koiras n. 1,2, naaras n. 0,9) ja 52–58 cm; siipiväli 70–86 cm.

Elinympäristö

Pesii sekä rannikolla että sisävesillä, pohjoisessa mieluiten murtovetisillä rannikoilla; talvehtii pääosin rannikolla lahdilla, suistoissa ja suojaisilla merialueilla.

Levinneisyys

Holarktinen laji; pesii pohjoisten leveysasteiden rannikoilla ja järvillä, talvehtii lauhkeilla rannikkovesillä.

Ravinto

Pääasiassa pikkukaloja, lisäksi äyriäisiä ja vesiselkärangattomia, jotka pyydystetään sukeltaen.

Käyttäytyminen

Isokoskeloa merellisempi; sukeltaa kalojen perään usein löyhissä ryhmissä ja lentää nopeasti matalalla veden yllä. Päiväaktiivinen.

Metsästysvinkit

Isokoskeloa merellisempänä lajina tarkkaile suojaisia lahtia, suistoja ja jokisuita, joissa se sukeltaa löyhissä ryhmissä. Matala ja nopea lento veden yllä tapahtuu jonoissa — asetu rannikon lentoreiteille lepäilylahtien ja matalikkojen ruokailualueiden väliin ensivalossa.

Kokonaispaino

Laji kirjataan kokonaispainona — eläin punnitaan kokonaisena, sellaisena kuin se kaadettiin.

Missä lajia metsästetään

Merkitty metsästettäväksi 3 maassa Huntifyssa.

Nimet muilla kielillä

Current language: fi

Maastomuistiinpanot ovat yleistä lajitietoa, eivät oikeudellista neuvontaa. Tarkista aina voimassa olevat metsästysajat, kiintiöt ja asevaatimukset omalla alueellasi.