Metsästettävät lajit – Italia

Jyrkät kalliorinnat ja vuorikalliot 2000–4500 metrin korkeudella, erityisesti etelärinteillä harvalla kasvillisuudella.

Barbaariankka asustaa vuoristoisia ja puoliksi avoimia alueita, joilla on pensaikkoista ja kallioista maastoa.

Silmäkка asustaa avoimia ja puoliavoimia alueita kuten pelto-metsäseutujen reunoja, pensaikkojen seassa olevia niittyjä ja ruovikoita.

Pesii matalilla, kasvillisuuden reunustamilla järvillä, lammilla ja soilla tundralla ja taigalla; talvehtii rannikon lahdilla, laguuneilla ja tulvaniityillä.

Puu- ja pensasmaisemat, puistot, peltojen reunat sekä asutusalueet matalassa ja keskikorkeuksissa.

Silkkiuikut asustavat matalia järviä, lampia ja joenvesiä, joissa on runsasta vesikasvipeittoa.

Silkkiuikku asustaa matalia järviä, lampareita ja suoalueita runsaalla vesikasvillisuudella.

Silkkiuikku asustaa avointa vesiä ja kosteikoita, joissa on avoin näköala ja minimaalinen puusto.

Kosteat suoalueet, lintujärven rannat ja paahdesuot.

Kalliokyhky asustaa kaupunkeja, kyliä ja teollisuusalueita, joissa on rakennuksia ja siltoja.

Avoimen tunturin ja suomaisen alueen laji, joka vaatii matalan kasvillisuuden ja kosteita paikoin kuivia alueita.

Kettu asustaa avoimia niittyjä, peltoalueita, metsän reunoja ja sekametsää.

Silkkikintuilla asustava laji, joka suosii avointa maastoa, peltoja, niittyjä ja kuivahkoja kalvoja.

Kalliopaet ja avoimen kallioisen maaston lajit, tyypillisesti 800–2400 metrin korkeudessa.

Korsikan jänis asustaa avointa ja puoliavointa maastoa, kalkkikivirinteillä ja matalassa pensaikossa kasvavilla alueilla, tyypillisesti 200–2000 metrin korkeudessa.

Avoimet ja puoliavoimet alueet: peltomaat, niityt, kaupunkialueet ja harvapuustoiset seudut.

Suosii avoimia lehti- ja sekametsiä, joissa on ruohoisia aukkoja, sekä puistomaisia alueita ja maatalousmaiseman mosaiikkia.

Avoimen veden lähellä olevat matalavetisen alueet, järvet, lammet ja jokien laajennukset.

Kostea lehti- ja sekametsä, jossa on tiheä aluskasvillisuus ja pehmeä, kastematoja sisältävä maa; pesii metsässä ja ruokailee pehmeällä maalla.

Järvien, lampien ja jokien rannat sekä avoimet niityt ja peltoalueet.

Elää havumetsissä, nummilla, tundralla ja tunturikankailla; pohjoista ja ylänköistä maastoa, Skandinaviassa metsästä puurajan yläpuolelle.

Kuusiaita asustaa sekametsää, lehtometsää ja nuoria metsän regeneraatioalueita.

Mouflon asustaa avoimia ja puoliavoimia vuoristoalueita 600–2000 m korkeudella, joilla on harvaa pensaikkojen ja ruohikon peittämää maastoa.

Avoimet ja puoliavoimet alueet kuten pellot, niityt ja harvapuustoinen maa.

Lehti- ja sekametsät, joissa on laidunmaita, pensasaitoja ja peltojen reunoja; kaivaa pesänsä hyvin kuivuville rinteille, aina noin 2000 metriin asti.

Silkkiunikko asustaa avointa ja puoliavointa maastoa, peltoja, pensaikoita ja kaupunkialueita.

Elää lehti- ja sekametsissä, erityisesti tammimetsissä, mutta myös havumetsissä, puistoissa ja puutarhoissa.

Avoimet ja puoliavoimet alueet: viljelysmaat, niityt ja pensaikot mataloilla ja keskikorkean korkeuksilla.

Punajalkainen silkkiuikku asustaa avointa ja puoliavoin maastoa, kuivaa kallioista ja pensaikkoisia rinteita.

Silmäkuikka asustaa matalia, ruohoisia järviä ja lampia sekä rannikkoalueita.

Jyrkät kalkkiset vuoririnteet ja alpiinit niityt 1500–3000 metrin korkeudella.

Elää avoimilla viljelymailla, pelloilla, niityillä ja aukealla maastossa, jossa on pensasaitoja; alavaa maata, välttää tiheää metsää.

Avoin metsä, koivikko, metsänreunat ja maatalousmaisema pensasaitoineen ja puistoineen; pesii pohjoisissa metsissä ja talvehtii avoimilla pelloilla ja hedelmätarhoissa.

Avoimet metsät, metsämaat, nummet, vuoristo, kanervikot ja niityt alavilta mailta tunturiin.

Metsät, viljelysmaat, pensasaidat, puistot, puutarhat ja taajamat alavilta mailta kumpuileville seuduille.

Silmukka asustaa avoimia ja puoliavoimia vesilintualueita: järviä, lampia, jokisuistoja ja kosteikkoja, joissa on matalaa vettä ja ympäröivää kasvillisuutta.

Pesii märillä niityillä, soilla, nevoilla ja rämeillä, joissa on matalaa kasvillisuutta ja mutaisia reunoja.

Silmäkääpiösorsa asustaa matalia järviä, lampia ja kosteikoita runsaan silppukasviston kanssa.

Pesii reheväkasvuisilla järvillä, lammilla, hitaissa joissa ja rannikon laguuneissa, joissa on avovettä ja jonkin verran kasvillisuutta.

Asutusalueilla, puistoissa, viljelyksillä ja kaupunkiympäristössä.

Avoimet ja puoliavoimet maisema-alueet, joissa on hajallaan puita ja pensaita sekä viljelymaita.

Silmäkkäät puut, kalliot ja vanhat kivitalot avoimen maan ja peltopäällikkö ympäröimissä alueissa.

Avoimilta pelloilta, heinäpelloilta ja nurmikoilta, joissa on runsaasti kasvillisuutta.

Euroopan kani asustaa avoimia ja puoliavoimia alueita, kuten nurmikoita, peltojen reunoja ja pensaikkojen seassa olevia kuoppia.

Lehti- ja sekametsät, suot, ruovikot ja peltojen reunat; vaatii suojaa ja vettä tai rypemäkuoppia.

Alpine mufloni asustaa jyrkkiä, kallioisia alueita 2000–3000 metrin korkeudessa.